Touhuilua rottien tapaan

Ollaan oltu miehen kanssa koko alkuviikko kipeinä, ja tämänpäiväinen häkinsiivouskin jäi siksi väliin ja juoksemaankaan ei päässyt niin pitkäksi aikaa. Toivottavasti ylimääräiset herkut ja rapsutukset korvasivat menetetyn juoksuajan.

Tico

Rääpy vauhdissa

Pablo

Carlos

Fidel ja omenaherkku

Tico herkkuineen

Fidel

Tico

Pissähäntä-Pablo

Carlos

Pablo

Carlos

Poseeraus :D

Tico

"Kyllä mä tästä mahdun!"

Tico

Fidel, Rääpy, Pablo ja Pedro

Fidel, Pablo ja Pedro

Iltapalaksi pojat saivat raejuustoa ja porkkanaa.

Porkkanat tosin jäivät syömättä.

Pedro, Tico ja Carlos

Pablo ja Fidel

Vauvakuumeelle ei näy loppua...

Eli tein sen taas... Vaikka kuinka kovasti vakuuttelin itselleni ja miehelleni että viides rotta jää viimeiseksi, että laumaan ei mahdu enempää ja työmääräkin on jo riittävä... Sorruin kuitenkin vapaaseen sk siamesevauvaan. 
Siamese on aina ollut yksi lempimuunnoksistani, mutta ehkei sen takia kuudetta rottaa kuitenkaan. Toisaalta, Carlokselle olisi kiva saada samanikäinen kaveri... Ja isot pojatkaan eivät leiki pikkuisen kanssa ollenkaan vaikka toinen kovasti yrittää. Lopulta annoin periksi ja kyselin onko poika vapaana. Ja se oli. Ja se on nyt varattu. Mitäköhän tästäkin tulee...  Miestä ei tarvinnut kauaa suostutella, ilmotin asian ja sillä selvä. Mietin, pitäisikö häkkiin ostaa korotusosa jotta tila varmasti riittäisi. Toisaalta jos jossain vaiheessa päädyn vaihtamaan häkkiä, ostos olisi turha. Täytyy vielä miettiä.

Nyt vaan päiviä laskemaan...


Carlos tuntuu kasvavan silmissä, ja pojan värikin näyttää tummentuneen jos ei ole pelkkää kuvitelmaa ja tumman turkin joukkoon on ilmestynyt valkoista/harmaata/hopeista tikkausta. Poika on rohkaistunut tosi paljon, mutta sylissä ei yksinään viihdy. Vapaana ollessaan kiipeää kyllä mielellään paidan sisään ja olkapäälle tutkimaan. Hännän pesu sujui tosi mallikkaasti, pientä protestointia oli mutta lopulta päätyi vain surkeasti piippailemaan. Toivon mukaan pesut sujuvat jatkossakin hyvin, ettei pesusta tule samanlaista tappelua kuin muiden kanssa. 


Poikien kiipelyteline ei aivan vielä ole valmis, mutta laitan kuvia silti :)

Tikkaat ja riippusilta puuttuu ja pilarit on tarkoitus päällystää sisalnarulla :)

Häkkiin ompelin uusia riippareita, ja kangaskaupasta tuli taas hamstrattua uusi satsi värikkäitä kankaita. Vielä kun saisi uusia riippari-ideoita. 

"Sydän ymmärtää, 

mitä kieli ei koskaan ilmaise 

ja mitä korvat eivät voi kuulla."

- Kahlil Gibran

Hernemaissipaprika-kalastusta

Pablo ja Pedro

Paksu-Pedro <3

Tico ja Pedro

Pedro

Pedro

Fidel ja Pedro

Pieni Carlos ei uskaltautunut pesästä ulos :)

Fidel

Fidel

Tico

Tico

Tico

Tico

Leikinkin ohella muistetaan käyttää vessalaatikkoa :)

Tico

Rääpy ei ensimmäisellä reissullaan poistunut putkesta lainkaan, mutta nyt viilettää jo isojen poikien mukana :)

Halikon näyttely

Käytiin miehen kanssa Halikon näyttelyssä, aika ei oikein riittänyt kun lähtö myöhästyi (niin kiireellä lähdettiin että paitakin oli nurinpäin ja vasta kotona huomasin :D) ja piti ehtiä takaisin Turkuun viimeistään puoli yhdeksi. 


Pikavisiittikin riitti siihen, että sai jonkinlaisen kuvan näyttelyistä. 
Itse en vielä tiedä alanko näyttelyissä rottien kanssa käymään, mietin onko näyttelyt sen arvoisia, että rotta viettää boksissa melkein koko päivän.


Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi myytäviin rottiin, vaikkei kuudetta ole tulossakaan. (Mies kyllä sanoi ettei kuudennesta varmaan haittaakaan olisi ;)) 
Nähtiin myös pikaisesti Suski ja Mikko, ja ehdittiin myös hetki seuraamaan agilityradalla harjoittelevia rottia ja niiden omistajia. 


Olisi ollut mukava jäädä pidemmäksi aikaa. Noh, jos ensi kerralla sitten. 


Täällä odotellaan Suskin uutta blogitekstiä näyttelystä ja heidän rottiensa arvosteluista *vinks vinks* :) 

Eläinlääkärireissu

Tänään käytiin poikien kanssa eläinlääkärissä, mukana oli Tico, Pablo ja Fidel. Tammikuussa Ticolta ei kuulunut rohinaa kuin ylähengitysteistä, mutta nyt kuului jo alempaakin molemmilta puolilta :( Pablolta ei kuulunut mitään, vaikka aivasteleekin aika usein. Fideliltä kuului vähäistä rohinaa ylähengitysteistä.
Tico sai antibioottikuurin, 0.1mg baytrilia kahden viikon ajan.

Reissu meni hienosti, Pablo ja Fidel olivat täysin rentoja ja nukkuivat koko matkan, Tico stressasi jonkun verran. Positiivinen yllätys oli hinta, kolmen rotan tutkiminen 80e, viimeksi yksin Ticon tutkiminen maksoi saman verran. Eläinlääkäri oli todella mukava ja tiesi mitä teki.

Antibiootin antaminen Ticolle ruiskulla suoraan suuhun ei onnistunut millään, suurin osa taisi valua suupielestä rinnuksille. Huomenna yritän sekoittaa lääkkeen johonkin herkkuun. Viime kuuri oli Ditrimiä, joka meni alas vain nutriplussaan sekoitettuna vaikka kokeiltiin kaikkea muutakin mahdollista. Baytril taitaa olla vielä vahvemman makuista, saa nähdä miten onnistuu :S

Auts

Tänään päätin olla ahkera ja aloittaa häkin siivoamisen heti aamulla. Pojat laitoin siksiaikaa kantokoppaan, mutta joku herroista ei ajatuksesta pitänyt vaan kakkasi koko kopan täyteen. Kun kaikki rotat siellä aikansa pyörivät, löysä kakka tarttui tietenkin jokaiseen ja haju oli sen mukainen. Piti sitten pestä pojatkin.

Muut onnistuin pesemään ilman sen suurempaa mielenosoitusta, mutta Fidel piti tapansa mukaan hullua sydäntäsärkevää rääyntää.

Kun vihdoin sain kaikki pojat lohdutusherkkuineen puhtaaseen häkkiin, yritti Fidel varastaa Carloksen herkun. Menin väliin ja rapsuttelin Fidelin niskaa vähän kovempaa. Yleensä näin tehdessäni Fidel köyristää selkäänsä ja rupeaa "painimaan" käden kanssa leikkimielisesti, ja paini loppuu sitten sormien nuolentaan ja kirputtamiseen. 

                                Tällä kertaa poika ei ollut yhtä leikkisällä päällä

Jouduin oikein kunnolla repimään Fideliä irti kädestäni johon se tarttui kirjaimellisesti kynsin ja hampain kiinni.

Brother Marcus aka Carlos the Rääpy

Vihdoin ja viimein muistin ostaa paristoja ja sain Carloksestakin kuvia. Nimen vaihtaminen ei oikein onnistunut, kutsun pikkuista vieläkin Marcukseksi. Pienen kokonsa vuoksi vauva on saanut lempinimen "Rääpy" :>

Pikkuinen on valoittanut kaikkien sydämet ja on sopeutunut laumaan tosi hyvin. Vielä täytyy tehdä töitä jotta oppii olemaan rauhallisena sylissä, tällä hetkellä antaa nostaa syliin, mutta sylissä on kuitenkin sen verran arka etteivät edes herkut maistu. 
Hiljaa hyvää tulee :)

On elettävä
käsi sydämellä
Kunnes käsi
muuttuu sydämeksi,
sydän kädeksi
Kunnes on yhdentekevää
kummalla ojentaa
- Tommy Tabermann

Ei-niin-positiivinen-blogiteksti

Vihdoin ja viimein kauan odotettu paketti zooplussalta saapui, mutta yllätys oli kaikkea muuta kuin positiivinen; paketti oli valmiiksi rikki, sisällä olevat pienemmät paketit suuren 15kg alle lähes murskaantuneita. Toinen herkkupyramideista hajalla. Ja toinen... sisälsi madon. Luultavasti pienen pieni mato oli jostain päässyt kiemurtelemaan hajonneen laatikon sisälle ja sen kautta pyramidipaketin sisään. 
En lähtenyt palauttamaan yhtä tuotetta, vaan tyydyin nurisemaan miehelle. Ja varmaa on, ettei zooplussalta tilata enää mitään, muutama muukin ystävä valittanut tuotteiden huonosta kunnosta. Vääntyneitä lintuhäkkejä ym.
Toivon mukaan tuo 15kg ruokaa ei sisällä mitään matoja -.-

Toinen ikävämpi uutinen on, että Pablo on alkanut aivastelemaan ja nenästä vuotaa eritettä. Vielä ei poika rohise, mutta tällä viikolla varaan ajan lääkärille, Ticolle, Pedrolle, Pablolle ja Fidelille. Saadaan sitten kaikkien keuhkot kuunneltua ja mahdolliset antibioottikuurit. Toivon mukaan löydän edes suht edullisen paikan.

Carlos on kotiutunut isojen poikien häkkiin hyvin, Ticon kanssa on vielä vähän ongelmia. Tico kökötti kaksi päivää aivan alimmaisessa kerroksessa, ilmeisen loukkaantuneena uudesta tulokkaasta. Nyt sentään välillä nousee tutkailemaan yläkertaakin, mutta muistaa tarkastuskäynnilläkin alistaa Carloksen useaan otteeseen.

Kuvia ei vieläkään tule, kun en ole muistanut ostaa niitä pahuksen paristoja! :/

Pienen pieniä kuulumisia

Valitettavasti kuvia ei tule tänäänkään, kamerasta on paristot loppu ja koko asunnosta ei löydy yhtäkään oikeankokoista paristoa!! >:(

No, kuulumisia kuitenkin kirjoittelen.
Pojat ovat juosseet kaikki yhdessä pienellä rajatulla alueella, eikä mitään ongelmia ollut. Kun päästin Carloksen isompien poikien häkkiin, yllättäen Tico muuttui ja juoksi hullun lailla Carloksen perään, yrittäen painaa sen maahan. Carlos oli kuitenkin tason reunalla ja tippui tasolta kun Tico juoksi päin :/ Onneksi mitään ei sattunut. Häkissä Tico on muutenkin todella "kiukkuinen" ja alistaa ja huitoo Carlosta todella kovaa, mutta vapaana ollessaan käyttäytyy tosi nätisti. Ei auta muuta kuin totuttaa niitä lisää, ennen kuin Carlos pääsee häkkiin.

Carlos aristi minua eilen todella paljon, mutta tänään tulee jo häkistä kättä pitkin syliin, eikä ole moksiskaan kosketuksesta. Jos nostan pienen syliin, on kauhea kiire pois, mutta hetken rauhoituttuaan alkaa peseytymään tyytyväisenä :)

Aloitin jo totuttamaan Carlosta erilaisiin asioihin. Tänään oli vuorossa  vesihana. Isommat pojat menevät aivan paniikkiin aina, kun hanasta päästää vettä, eikä pesu onnistu mitenkään juoksevan veden alla. Carloskin säikkyi ääntä, mutta toivottavasti tottuu siihen.

 Koko päivän olen tietenkin hössöttänyt pikkuisen ympärillä ja nyt poika kaivautui pesämökkiinsä nukkumaan ja muu lauma pääsi juoksemaan isommalle alueelle herkkujen kera :)

Vihdoin kotona

Vihdoin ja viimein sain hakea pikkuisen kotiin! Nimivaihtoehtoja oli monia, mutta kahdesta viimeisestä nimivaihtoehdosta mies valitsi Carloksen. Itse olisin halunnut jättää kutsumanimeksi Marcus, mutta lopulta annoin periksi.

Hain vauvan kotiin suoraan koulun jälkeen, hetki ehdittiin Suskin kanssa jutella, mutta aika tuntuu kuluvan aina niin nopeasti kun joku jaksaa kuunnella rottahöpinöitä. 
Kotimatka Carloksen kanssa sujui mallikkaasti, pikkuinen makoili koko matkan ja nuoli sormia kun silittelin. Kotona odotti sitten pieni häkki, jota poika innokkaasti tutki ennen kuin rauhoittui syömään ja nukkumaan. Isommat pojat eivät paljoa välittäneet, vaikka varmasti haistoivat uuden tulokkaan. Myöhemmin otin Carlokselta toisen pyyhkeen ja vein sen pojille haisteltavaksi. Tilanne alkoi näyttämään jo hieman epävarmalta, kun Pablo pörhisteli karvojaan ja narskutteli hampaitaan haistellessaan pyyhettä.

Tico pääsi ensimmäisenä tekemään tuttavuutta Carloksen kanssa ja arasteleva pikkuinen rohkaistui hieman. Lopulta uskalsin ottaa kaikki pojat yhdessä juoksemaan lattialle, ja ensitapaaminen sujui todella hienosti. Fidel ei edes alkuun tajunnut että sylissä touhaa joku muukin, vaan ohitteli sujuvasti tulokasta hajuvanaa housuissani seuraillen. Hetken päästä Carlos juoksenteli jo tottuneesti ympäriinsä, välittämättä perässä roikkuvasta nelikosta.
Pikkuinen otettiin siis todella kivasti vastaan. 
Vielä en kuitenkaan samaan häkkiin laittanut, vaan Carlos saa viettää ensimmäisen yönsä omassa häkissään ihan rauhassa.

Kuvia yritän laittaa huomenna :)

Suloisia videoita

http://www.youtube.com/watch?v=7ikm3o5hDks

http://www.youtube.com/watch?v=YwAt7kyTJJo&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=qCP-Al_hVCY&feature=related

Herkkupurkit

Toisessa purkissa on kolme siiliä, kuvasta ei vaan saa selvää.

 

Tylsän aamun aikaansaannos. Vielä odotetaan pakettia saapuvaksi jotta purkit saisivat vielä täytettä.
Purkkien kuvat ovat leikattu serveteistä ja liimattu liimalakalla purkkeihin ja kansiin.

Odottavan aika on pitkä...

Vaikka kuinka lupasin itselleni, etten touhota uudesta vauvasta yhtään ennen aikojaan, tänään touhotusvimma sai ylivallan. Minimaalinen jauhomatoviljelmä sai muuttaa pienestä kantokopasta toiseen astiaan, jotta uusi vauva pääsee matkustamaan kotiin sitten perjantaina. Mahdoton hössötykseni tuli taas todistettua, kun valitsin rottien froteepyyhkeistä yhtä kantoboksiin; laittaisinko valkoisen, beigen vai sinisen? Lopulta päädyin aivan uuteen ja punaiseen :D

Noh, kun sain pestyä kantoboksin ajattelin että pitäisi varmaan pestä pieni lintuhäkki, jossa vauva saa viettää ensimmäisen yönsä rauhassa ennen kuin pääsee isoihin poikiin tutustumaan - ettei pientä törkätä heti uuteen kotiin tultuaan toisten selätettäväksi.

Pesin häkin, muttei hössötystä voinut jättää siihen, piti häkkyrä sisustaakkin pehmoleluja myöden.

Pieni mutta riittävä majapaikka ensimmäiseksi yöksi :)

Perjantaita siis odotetaan todella kovasti :) Pojat ihmettelivät kun sisustin pientä häkkyrää ja kehtasin vielä viedä yhden heidän neljästä ruokakipostaan!
Kyllä poikia tänään(kin) hemmoteltiin herkuilla, etteivät vaan loukkaannu tajutessaan että touhottamiseni johtui uuden vauvan tulosta ;> 
Laitoin häkkiin siivouksen yhteydessä tyhjän puurohiutalelaatikon, jonka reijästä en uskonut edes Fidelin mahtuvan. Ajattelin että pojat joutuisivat nakertamaan pahvin päästäkseen käsiksi sisällä oleviin herkkuihin - olin väärässä. Fidel oli tunkenut itsensä laatikon sisään, mutta ulospääsy ei ollutkaan yhtä helppoa, vaan Jouduin repimään isomman reijän vapauttaakseni Fidelin :D eli ei näitä enää toiste häkkiin!

Puuropaketin vanki