Lähdimme pääsiäisenviettoon avomieheni vanhempien luokse Poriin, pojat jäivät koko viikonlopuksi yksin, tiistaihin saakka. Ystävämme kävi niitä ruokkimassa, mutta juoksemaan pojat eivät päässeet, lähinnä siksi, että Pedro on niin arka eikä vieras ihminen saisi sitä kiinni, en tiedä kuinka hyvin muut antaisivat vieraan koskea.
No, tiistai päivällä tullessamme kotiin, neljä karvakuonoa nukkui tyytyväisesti häkissään. Yleensä kun olemme viikonlopun pois, pojat ovat vähän "arempia", eivätkä heti tule luukulle vastaan. Nyt oli asia toisin, kaikki halusivat syliin ja nuolivat sormia, kunhan vähän heräilivät ensin.
Ja voi sitä riemun määrää, kun häkin luukku jätettiin auki ja pojat saivat juosta olohuoneessa! (Tuhotöiden takia rotat ovat saaneen nyt juosta vain keittiössä ja eteisessä.)Kaikki paikat piti tutkia. Ja haistella. Ja maistella. Sohvalta pöydälle, pöydältä patterin päälle ja patteria pitkin tv-tasolle. Kunnes tyhmä ihminen tuli nostamaan alas. Uusi yritys. Sohva, pöytä, patteria pitkin tv-tasolle. Ja taas alas. Seuraava yritys oli ovelampi, tulostimen päältä rahille, rahilta patterille ja sitä pitkin taaaas tv-tasolle. Ja vielä nopeammin alas.
Pablo tuli kärkkymään ovelle mennessäni terassille, mietin että kunhan ilmat lämpenee vielä niin pääsevät tutkimaan terassia jos haluavat. Samana päivänä naapuri kertoi poikien villistä sukulaisesta, joka pyörii pihoilla. Hassua sinänsä, minulla on neljä rottaa kotona jota hoivaan ja hellin, ja samalla kuitenkin tieto villistä rotasta pihalla saa aikaan kylmät väreet. Lähinnä varmasti siksi, että sukulaistani on purrut villi rotta, se hyökkäsi seinän vieressä olevan ruohonleikkurin takaa suoraan jalkaan kiinni kun leikkuria liikutettiin.
Toivottavasti en törmää pihalla siihen elukkaan!Unohdin laittaa rairuohot ja ohrat kasvamaan, mutta voikukanlehdet tekivät kauppansa niitäkin paremmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti