Odotusta, odotusta

Kävin perjantaina taas katsomassa poikuetta(http://rotakasta.blogspot.com/p/poikue.html), ja valitsemassa oman pikkuisen <3 Valinta ei kyllä ollut helppo. Ensimmäisellä kerralla ihastuin jo Marcukseen, joka tyytyväisenä pesi itseään sylissä ollessaan ja otti torkutkin. Kuitenkin Cooken ulkonäkö ja suloset valkoiset täplät poskissa teki myös tehtävänsä; poika oli aivan ihana! Shadowiakin ehdin jo miettiä vaihteluna mustavalkokirjavaan laumaan, ja viimeisellä visiitillä juuri herännyt unenpöppöröinen Hawkinskin sulatti sydämen. Thomaksesta ei ensi käynnillä jäänyt paljon mieleen, mutta perjantaina käydessäni poika oli täydessä vauhdissa. Toisaalta vilkas pikkuinen oli suloinen, mutta toivoin kuitenkin hieman rauhallisempaa poikaa. Vauhtia koko poikueessa kyllä riitti, mutta yksi oli kaikista rauhallisin.

Päätös oli siis kaikkea muuta kuin helppo. Lopulta kuitenkin päädyin Marcukseen, joka taas makoili tyytyväisenä kädellä rapsutettavana ja nuoli kättä kun rapsutus loppui. Poika vain yksinkertaisesti sulatti sydämen :) Ensi viikon perjantaina olisi tarkoitus hakea vauva kotiin <3

Muutenkin oli mukava käydä poikkeamassa taas ja juttelemassa rotista ja eläimistä yleensä (ja hellimässä pikkuisia tietenkin). Miehellä on viikonloppuna ehtinyt mennä hermot moneen otteeseen kun ei saa hetkeäkään rauhaa rottapuheiltani.

Joka tapauksessa, innolla odotan että pikkuinen pääsee kotiin ja toivonmukaan sopeutuu laumaan ilman suurempia ongelmia. Uutta nimeä olen Marcukselle miettinyt, mutta saa nähdä vaihtuuko se ollenkaan. 

Viisi päivää enää ja pääsen hakemaan vauvan kotiin!! <3

Tulit elämääni hiljaa hiipien. 
Arasti, ujosti, sanoillasi kosketit. 
Tulit sydämeeni varkain. 
Puolet veit, puolen annoit, täysikö olen nyt. 
Sydämeni sivuäänen sai. 
Sydän herkeämättä lyö, oli päivä tai yö.
-Tommy Tabermann