Laumanlisäystä ja ylihuolehtiva omistaja

Eilen lähdettiin hakemaan Saijalta siamesepoikaa. Sain pidettyä innostukseni melkein loppuun asti kurissa, mutta iltapäivällä aloin intoilla ja sain taas miehen hermoraunioksi.
Noh, boksi napattiin mukaan ja lähdettiin heti kun mies pääsi kotiin. Aikaisemmin jo huokaisin helpotuksesta, että nyt on tietty vauva varattu eikä tarvitse valita. Mies ilmoitti heti kättelyssä että kahta rottaa ei missään nimessä tule, kun kerroin että vauvan velikin on vielä vapaana ja kotia vailla.
Saijalla juteltiin kaikkea mahdollista rotista maan ja taivaan välillä veljesten juostessa sohvalla, ja oli kiva huomata että rauhoituin aika paljon kun sai kuulla kokeneelta rottaihmiseltä ratkaisuja ongelmiin. Eli kaikesta ei todella tarvitse olla niin huolissaan (mutta vähän olen silti, taidan potea jotain "huono-omistaja-syndroomaa". Ylihuolehtiva olen ollut aina, mutta Fidelin kuoleman jälkeen aloin syyttämään itseäni ja pelkäämään että hoidan rottia väärin ja tapatan vielä kaikki).
Saija ilmoitti molempien poikien olevan vapaina ja vaikka toisen olimme varanneet saisimme valita kumman vaan. Sk pojan olin varannut, ja vaikka väitin etten rexeistä tykkää, oli veli aivan mahdottoman suloinen kikkurapää. Yritä siinä sitten valita kahdesta supersöpöstä vauvasta omaa.
Mies oli väsynyt ja nälkäinen, ja kun pähkäilin valintani kanssa (ja vähän väliä Saijan kanssa ehdoteltiin että jos molemmat tulisivat mukaan) miehellä taisi mennä hermo. Niinpä lopulta boksiin suuntasivat molemmat vauvat, sk poika tuli sijoitukseen <3 Eikä mieskään jälkikäteen ole mitään nurissut. Eli lauma kasvoi kahdella rotalla!
Saijalta sain neuvojen lisäksi mukaan ruokaa, pähkinöitä ja Rapinalehden (ja tietenkin siellä oli juttua rottien sairauksista kuten Megacolon:ista, ja heti luettuani lehden rupesin tunnustelemaan rottien vatsoja) ja tietenkin mukaan tuli vauvojen paperit.
Aika vierähti kuin siivillä ja lopulta lähdimme kotia kohti boksissa KAKSI vauvaa, en vieläkään voi uskoa että mies todella antoi periksi.
Saijan kanssa oli juttua rottien lämpöhalvauksista, ja koko kotimatkan panikoin että onkohan rotilla liian kuuma ja yritin tunnustella boksin lämpötilaa!
Kotiin päästiin ja molemmat rotat olivat edelleen hengissä.


Vauvat ovat kotiutuneet pieneen häkkiin kahdestaan ja pääsivät tänään sohvalle ihmettelemään. Ja energiaa riittää. Saijan sanoja lainatakseni, sk poika on "ihan pimee", eli aivan hullu tättähäärä. Rex poika on vähän rauhallisempi ja aavistuksen rohkeampi. Sk poika (Zaya`s Gulnar Irontoe) sai nimekseen Hugo, mutta rex pojalle (Zaya`s Gigas Expii) ei ole nimeä vielä keksitty.


Muutaman kuvan sain pojista otettua, mutta kuvat eivät oikein onnistuneet.

Rexpoika

Hugo

 Vielä kun oppisi rauhoittumaan ja olemaan stressaamatta kaikesta, rottien omistaminenkin helpottuisi kun lopettaisi iltaisin sängyssä pyörimisen ja kauhukuvien maalailun.