Carlos 8.7.2011 - 18.8.2012

Vähän yli viikko Pablon ja Pedron lopetuksesta, tapahtui jotain täysin odottamatonta.

Aloin siivoamaan poikien häkkiä ja nostaessani Carloksen häkistä, huomasin sen olevan mahanalusta myöden märkä; poika kuolasi ja kakoi. 

En tiennyt mitä se oli nielaissut, aamulla pieni oli kuitenkin syönyt täysin normaalisti. Poika oli kuitenkin todella huonossa kunnossa, eikä saanut kunnolla henkeä. Päivystykseen lähdimme samantien.

Lääkäri tähysti pojan keuhkoputken ja ruokatorven pään, muttei sieltä löytänyt mitään. Sanoi, että vaihtoehtona on röntgenkuvat ja mahdollinen operointi, mutta antoi vahvasti ymmärtää, ettei poika välttämättä selviytyisi rauhoittamisesta, ja niin pienen eläimen operointi olisi todella vaikeaa ja riskialtista. Hengitys vaikeutui koko ajan ja teimme pikaisen päätöksen; pojan oli päästävä pois kärsimyksistään.

Carloksen poismeno oli järkytys. Pieni oli vasta vuoden ja kaikki tapahtui niin äkkiä ja yllättäen. En voinut uskoa, että pieni pusupoika oli poissa.

 Ansaitset unen rauhaisan 
ja kiitoksen kaikkein kauneimman.
Suo anteeksi rakkaani kyyneleet nää, 
ne on rakkautta ja ikävää.

Nuku pikkuinen rauhassa, 

ikiuneen tietäen, 
ajasta yhteisestä, 
koska sinua unohda en.
Kiitos siitä lyhyestä ajasta 
jonka sain viettää kanssasi, 
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi. 
kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi. 
Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi.
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta. 
Ajoista helpoista ja vaikeista.
Kiitos, 
kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään.. 
Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaamillaista on,
kun rakkaimpansa menettää.

Ei jaksanut sydän kultainen,

vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.

Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,

vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin.

Katseesi pienessä ikkunassa,

on vieläkin muistoissani olemassa.

Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen,

kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen.

Nuku siis rauhassa syvää unta,

ympärilläs sateenkaaren valtakunta.

 Loppui tuska, tuli rauha, uni kaunis ikuinen.

Lepää rauhassa -

aurinkokin käy yön verhon taakse

ja jättää tähdet lepoasi valvomaan.